Poronhoito Lapin matkailun palveluksessa

Poro on kehittynyt tunturipeurasta, joka on yksi Lapin tunturialueiden alkuperäisiä eläimiä. Porot ovat kuuluneet aina erottamattomana osana Lapin elämään. Nykyaikaisen porotalouden juuret ulottuvat 500 vuoden taakse 1600-luvulle, jolloin poronhoito kulkeutui Norjan kautta Suomeen. Aluksi se oli vielä varsin pienimuotoista ja laumat pieniä. Varsinainen elinkeinoksi katsottava poronhoito alkoi vasta 1800-luvun toisella puoliskolla.

1024px-20070818-0001-strolling_reindeerPoronhoitoon on liittynyt vaeltava elämäntapa, sillä poronhoitajat ovat olleet nomadeja, eli paimentolaisia. He saattoivat kuljettaa porotokkiaan jopa satoja kilometrejä Lapin talvilaitumilta Norjan rannikoilla sijaitseville kesälaitumien alueille ja syksyllä taas takaisin talvilaitumille. Tätä kutsuttiin jutaamiseksi.

Matkailussakin hyödynnettäviä kesyjä ajoporoja on käytetty erilaisissa kantamis- ja vetämistehtävissä jo useita tuhansia vuosia aina rautakaudelta saakka. Vaikka poro on alun alkaen laumassa viihtyvä villi saaliseläin, se voidaan kuitenkin opettaa ajotehtäviin. Näillä poroilla on suuri rooli erilaisten matkailuun liittyvien ohjelmapalveluiden toteuttamisessa, sillä jokainen poro on yksilö omine luonteenpiirteineen. Poroa onkin usein luonnehdittu nöyräksi ja uutteraksi kaveriksi. Lapin matkailussa onkin tarjolla porotiloihin tutustumista ja poroajoa joko pulkassa tai porovaljakossa.

Porojen määrä on lähes kaksinkertaistunut 1900-luvulta tultaessa tähän päivään. Kun vuonna 1900 porojen kokonaismäärä oli vajaa 130 tuhatta poroa, niin nykyään Suomessa elää noin 200 tuhatta poroa ja viitisen tuhatta poronomistajaa. Näin ollen voidaan sanoa, että poronhoito muodostaa merkittävän elinkeinon Lapissa ja muuallakin Pohjois-Suomessa. Erikoiseksi suomalaisen poronhoidon tekee se, että sitä ei ole rajattu vain saamelaisia koskevaksi yksinoikeudeksi, kuten esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Poikkeuksellisesti Suomessa poronhoitoa saavat harjoittaa kaikki ihmiset, jotka asuvat poronhoitoalueen sisällä. Poronhoidon alue on todella laaja, sillä siihen kuuluu jopa 36 prosenttia Suomen maa-alasta. Tähän alueeseen sisältyy Lapin lääni melkein kokonaan sekä osia Oulun läänistä. Laajaan maantieteelliseen alueeseen mahtuu monenlaista luontoa tuntureista sankkoihin havumetsiin. Tämä on luonnollisesti vaikuttanut myös erilaisten poronhoitotapojen kehittymiseen eri alueilla.

Vuoden kiertoon sidottuun poronhoitoon tutustuminen tarjoaa mielenkiintoisen matkailuvaltin, joka täydentää muita olemassa olevia aktiviteetteja, kuten koiravaljakkoajelua, moottorikelkkasafareita, lumikenkäilyä, hiihtoa sekä laskettelua. Puoliksi luonnon tilassa olevina eläiminä poroista huolehditaan osittain myös kesäaikaan, jolloin niiden parista voisi löytyä mukavaa matkailun liitännäispuuhaa myös kesäaikaan. Lapin matkailusesongissa on vielä kosolti tilaa kesäajan toiminnoille.

Add Your Comment