Saamelaiset Lapin alkuperäisasukkaina

Lappi on laaja maantieteellinen alue, joka ulottuu Pohjois-Suomen lisäksi Pohjois-Ruotsiin, Pohjois-Norjaan ja Pohjoisen Venäjän läntisiin osiin, Kuolan niemimaalle. Maantieteellisesti Lapin alue ei rajoitu siis valtioiden rajoihin.

Lapissa asuvat saamelaiset edustavat Euroopan unionin alueen ainutta alkuperäiskansaa. Myös heidän kulttuurinen itsehallintonsa on kirjattu Suomen perustuslakiin, joten saamelaisilla on oikeus toteuttaa muun muassa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaiskäräjien tehtävänä on toteuttaa tätä itsehallinto-oikeutta. Suomessa saamelaisalueeseen, eli Saamenmaahan kuuluvat Inari, Utsjoki sekä Enontekiö. Näiden kuntien lisäksi saamelaisalueeseen kuuluu Sodankylän Vuotson paliskunta.

family-67652_960_720Saamen kielelle on annettu virallinen asema 1992. Suomessa asuvista noin 6000:sta saamelaisesta noin puolet puhuu äidinkielenään jotakin saamelaista murretta. Lapissa puhutaan pääasiassa pohjoissaamea, mutta myös inarinsaamea ja koltansaamea puhutaan jonkin verran. Saamelaiskielten katsotaan kuuluvan osana uralilaisiin kieliin ja niiden sukukieliin luetaan itämerensuomalaisia kieliä.

Saamelaiset kuuluvat suomalais-ugrilaisiin alkuperäiskansoihin. Saamelaiseksi määritellään yleensä sellainen henkilö, joka täyttää tiettyjä saamelaisuuden tunnusmerkkejä. Näitä ovat esimerkiksi kieli, kansallinen tai kulttuurinen samaistuminen saamelaisuuteen tai perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittaminen. Saamelaisten alkuperästä on ollut erilaisia käsityksiä. Joidenkin tutkimusten mukaan he olisivat olleet kotoisin alunperin Siperiasta, mutta uudet geeneihin perustuneet tutkimusmenetelmät ovat kumonneet tämän oletuksen. Nykytietämyksen mukaan saamelaiset ovat läheisempiä sukulaisia sellaisten eurooppalaisten kansojen kanssa, jotka puhuvat itämerensuomalaista tai indoeurooppalaista kieltä kuin esimerkiksi samojedien kanssa. He ovat vain eläneet varsin perifeerisesti, eristyksissä muusta Euroopasta.

Usein Lapin matkailun ohjelmapalveluviihteessä hyödynnetään saamelaisuuteen kuuluvia teemoja, kuten shamaanien noitarummun säestyksellä suorittamia niin sanottuja ”lapin kasteita”. Tosiasiassa shamaanit eivät tehneet oikeassa elämässä tällaisia ”lapin kasteita”, mutta shamaaneja on kuitenkin ollut olemassa osana alkuperäisuskonnon harjoittamismenoja.

Saamelaisten uskomusmaailma on perustunut kolmikerroksiseen maailmaan, jossa oli alinen, maanpäällinen sekä maan yläpuolinen osa. Näissä eri osissa asusti vainajia, seitahenkiä ja muita jumalallisia sekä ei-jumalallisia uskomusolentoja. Mattarakka oli äitijumalatar, Sarakka ja Juksakka edustivat taas hänen tyttäriään. Näiden tehtävänä oli suojella lapsia ja heidän kehitystään. Nykyisin saamelaisten vanhat ja pyhät seitapaikat ovat turistien suosimia matkailukohteita. Näille on viety muinaishistoriassa uhrilahoja, joilla on lepytetty sekä kiitetty jumalia. Tällainen seitapaikka löytyy esimerkiksi Inarin järven yhdestä saaresta.

Add Your Comment